Juhlavalmisteluja

Nyt tohistaan huomisia illallisia varten. Tässä on koko komea keittokirjapino, jota tarvitaan hartaasti suunnitellun menun toteuttamiseen.

Miehen sukat

tulivat valmiiksi. Niistä piti tulla joululahja, mutta luovutin, kun salaa neulomiselle tuli niin vähän tilaisuuksia. Tässä sukat nyt kuitenkin ovat, ei yllätyksenä eikä ihan ajoissa, mutta valmiina kuitenkin.

Kiltti ja siis lahjakas

Nautiskelen uudella kahvinkeittimellä keitettyä lahjaksi saatua kahvia uudesta kupista, uuteen pashminaan kääriytyneenä ja Vintage fashion -kirjasta nautiskellen, sekin uutuus kirjahyllyssäni. Mahdolliset kahviroiskeet pyyhin uusilla tiskiräteillä. Olisi vielä kakkua, niin voisin syödä sitä uusilla kakkuhaarukoilla...

Lapsikaan ei ole kaivannut koko päivänä kovin tiivistä viihdyttämistä uusien aarteidensa keskellä, ja nukkuu nyt tyytyväisenä. Kiitos joulupukille ja tontuille!

Kuin joulukuusi

Meille ei tule tänä vuonna joulukuusta. Siispä tyräkit, peikonlehti, araliat ja muut saivat kuusenkoristeet ylleen. (Jos kuitenkin jotain havuja jäisi kuusenmyyjien jäljiltä torille...) Aattona pääsemme oikean kuusen seuraan.



Pakollisiin joulutuoksuihin kuuluu havujen lisäksi hyasintin haju. Pesin hyasinttien mukulat ja laitoin kukat lasipurkkeihin, joiden pohjalle kaadoin vähän vettä ja ympärille kieputin pitsiä sekä satiinia. Koristeluissa saa olla vähän pikkusievä, saahan?



Olen jo useamman vuoden noudattanut yhden uuden joulukoristeen periaattetta. Tänä vuonna uusi koriste ovat tyynyliinat, jotka ostin Porvoon vanhan kaupungin putiikista.

Joulukarkkeja

Olin eilen karkkitalkoissa.

Kuvissa on Marianne-toffeita (paperivuokissa), espresso-suklaanamuja (neliöt), appelsiini-chilitryffeleitä (valkosuklaiset pallot), suklaaraksuja ja florentiineja.

Marianne-toffeiden, espressosuklaiden ja appelsiini-chilitryffeleiden ohje Anna 49/08.
Suklaaraksujen ohje kirjasta Maittavat suklaaherkut (Parragon Books 2007).

Florentiinien ohje tässä:

50 kpl

170 g voita
2 dl vaaleaa siirappia
1 dl vehnäjauhoja
60 g rouhittuja pähkinöitä
100 g mantelirouhetta
200 g kuivattuja hedelmiä (käytin sellaista sekoitusta, jossa oli vähän kaikkea)

300 g tummaa suklaata

Kuumenna voita ja siirappia kattilassa, kunnes voi on sulanut. Sekoita joukkoon vehnäjauhot, manteli- ja pähkinärouhe sekä kuivatut hedelmät. Anna seoksen jäähtyä.

Voitele leivinpaperi voisulalla ja ripottele päälle jauhoja.

Nostele leivinpaperille teelusikalla tasaisia kokkareita taikinaa. Jätä leviämisvaraa! Paista 180 asteessa kunnes florentiinit ovat saaneet väriä. Jos haluat, voit tehdä kekseistä tasaisen pyöreitä keksimuotilla heti otettuasi keksit uunista.

Anna keksien jäähtyä ja kovettua. Sulata suklaa varovasti vesihauteessa tai mikrossa, ja levitä florentiinien sileälle puolelle suklaata veitsellä. Tee aaltokuvio haarukan piikeillä, kun suklaa on hieman jähmettynyt. Anna suklaan kovettua rauhassa kokonaan.

Tuhannen suukon päivä

Tentti ohi ja vain kivoja hommia jäljellä ennen joulua: kirjoittamista, kokkailua ja siivoamista. (Kyllä, erityispedagogiikan pänttäämisen jälkeen siivoaminen on kivaa.) Turkka oppi tänään antamaan suukon ja ojentamaan poskensa suukkoa varten. Nyt on siis suukoteltu. Kun yksitoista kuukautta vanha henkilö oppii jotain, pitää sitä toistaa ja toistaa ja toistaa...


Iltapäivä kului ostoksilla. Ostin sovittamatta kirpparilta hameen, aika hyvä. Jaksoimme molemmat koko monituntisen shoppailun hermostumatta. Osaltaan siihen auttoi Gran Delicato Caféssa syöty lounas, se kahvila on pieni taivas. Nyt on melkein kaikki lahjat ostettu ja suurin osa myös paketissa. Joulu tulkoon!

Joulukortti-istunto

Hyppään tenttikirjalta puuhailemaan kaikkea muuta ja huonon omatunnon kolkuttaessa taas takaisin lukemaan. En osaa päättää, annanko tentin mennä vaan, vai haluanko todellakin suorittaa sen nyt alta pois. Alkaa vaikuttaa pahanlaiselta viikonlopun pilaamiselta.

Muita puuhia ovat olleet muun muassa miehen sukat, joulukortit (joita on ihan hyvä syy tehdä nyt, jotta saan ne huomiseksi postiin), välipäivien italialaisen ruuan illallisia varten tehtävä Limoncello (joka on myös tehtävä nyt, jotta se ehtii maustua) ja yleinen siivoilu, jota siis on aina ja etenkin silloin, kun pitäisi lukea tenttiin.

Yleensä viipyilen päivissä enkä halua ajan kuluvan yhtään nopeammin, mutta nyt kyllä toivon, että olisi jo tiistai ja pääsisin tästä tenttikirjojen välttelystä.

Joulukortit syntyivät tänä vuonna leimailemalla. Puuleima on kaupasta (Sinellistä), ja valkoinen muste mattapintaista. Puiden yllä kimaltelee platinanvärisellä kimalleliimalla tehty tähtivyö.

Kesä keskellä joulukuuta

Kyllä nyt kukkii. Amarylliksen lisäksi jo esittelemäni orkidea kukoistaa.


Kaksi ja puoli viikkoa sitten saamani leikkoneilikat eivät tunnu lakastuvan ollenkaan.

Kaiken lisäksi toinenkin orkideani lupailee kukkia.

Harjoittelu loppui. Ensi viikolla on vielä tentti, mutta minusta tuntuu jo ihan vapaudelta ja joululomalta (onkohan se huono merkki tentin kannalta?).

Maitokiisselipiiras

Veli kävi kylässä, söimme (maailmanmatkaajaveljieni kunniaksi) thaimaalaista katkarapucurrya ja eteläafrikkalaista maitokiisselipiirasta. Jälkimmäisen ohjeen olen alun perin saanut Tessa Kirosin kauniista, mainiosta mutta äst, niin huolimattomasti suomennetusta kirjasta Hillasoilta oliivilehtoihin (WSOY 2006).

Maitokiisselipiiras tuntuu yhdistelmältä mannapuuroa, vanukasta, haikeutta ja lohdullisuutta. Tämä ohje ei ole suoraan äsken mainitusta keittokirjasta, mutta tällä onnistuin tänään:

Taikina:
100 g kylmää voita pieninä kuutioina
1 kukkurainen dl sokeria
3,5 dl vehnäjauhoja
1/4 tl leivinjauhetta
1/4 tl soodaa
1 kananmuna

Paistamiseen painoksi kuivia herneitä tms.

Täyte:
7 1/2 dl kevytmaitoa
75 g voita
3 kananmunaa keltuaiset ja valkuaiset eroteltuina
1 kukkurainen dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
4 rkl maissitärkkelystä

Pinnalle:
kanelia ja sokeria

Hiero voi ja sokeri vaahdoksi. Nypi joukkoon taikinan kuivat aineet. Sekoita murumaiseen taikinaan kananmuna, ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Muotoile taikinasta pallo ja laita se jääkaappiin noin tunniksi.

Voitele ja jauhota piirakkavuoka. (Tein piiraan irtopohjavuoassa, mikä aiheutti vähän sotkua, kun normaalisti niin tiivis vuokani ei pitänytkään vetistä täytettä...) Lämmitä uuni 180 asteeseen.

Painele taikina jauhotetuin käsin vuokan pohjalle ja vähän reunoillekin. Leikkaa piirakan pohjalle leivinpaperipyörylä, ja kaada sen peitoksi herneitä tms.

Paista 20 min. Ota herneet ja leivinpaperi pois ja painele pohjaan reikiä haarukalla. Paista vielä 10 min.

Pohjan paistuessa tee täyte. Kuumenna maitoa ja voita hitaasti niin, että voi sulaa. Vatkaa keltuaiset ja sokerit vaahdoksi. Vatkaa keltuais-sokerivaahtoon maissitärkkelys. Sekoita joukkoon koko ajan rivakasti vatkaten maito-voiseos. (Tässä täytyy tosiaan vatkata rivakasti, ettei keltuainen hyydy.) Jäähdytä seos kädenlämpöiseksi.

Vatkaa valkuaiset vaahdoksi ja sekoita valkuaisvaahto varovasti täytteeseen. Kaada täyte piirakkapohjalle ja ripottele sokeria ja kanelia päälle. Paista piirasta vielä n. 30 min. Tarjoa kylmänä.

Joulu asettui taloksi

Me aloitimme tänä viikonloppuna joulunodotuksen, ja melkein joulunkin...



... sillä koristelujen lisäksi amaryllis kukkii, vaikka sen piti vasta jouluna...


... ja kaverin vauva sai joulusukat. Ihan kuin joulu, siis.

Sukat valmistuivat näin:

Lanka: Drops alpaca, väri 3650
Puikot: 3
Ohje: Perussukka, jossa vahvistettu kantapää ja teräosan päällinen samaa 2o 2n -joustinta kuin varressakin. Aloitussilmukoiden lukumäärä 44. Varressa somisteena ja kiristeenä satiininauhat.

Niksipostaus

Läheisessä galleriassa on Matti Pikkujämsän näyttely. Näyttelyssä on löytölaari, josta köyhäilijätkin löytävät budjettiinsa sopivaa taidetta. Minä ostin tämän kissan, muistoksi minulle tärkeästä kissasta. Kuva on alun perin ollut kuvituksena Seura-lehdessä.

Pikkujämsän näyttelyssä oli myös kokoelma niksikuvia. Niiden kunniaksi kerron kolme parasta niksiäni:

1. Tuoreen veroista persiljaa saa omalta kasvimaalta ympäri vuoden, kun silppuaa persiljan kesällä saksilla ja pakastaa rasiassa. Rasiasta sitten rapsutellaan persiljasilppua ruokiin läpi pitkän pimeän talven.

2. Hankalat tahrat lähtevät kodin pinnoista kostealla rätillä, johon on ripoteltu ruokasoodaa. Erityisen hyvin tämä toimii lastulevyisiin, muovilla pinnoitettuihin keittiönkaappien oviin, joista kenenkään ei pitäisi joutua kärsimään, mutta jotkut joutuvat vaan, huoh.

3. Jos haluat jonkun hedelmän kypsyvän nopeasti, laita se samaan pussiin omenan kanssa. (Hedelmät kypsyvät pusseissa nopeammin kuin ilman pussia, koska ne erittävät kypsyttävää etyleeniä. Omenasta etyleeniä erittyy erityisen paljon. Etyleeni "kypsyttää" myös leikkokukat, joten omenavatia ei kannata pitää ruusupuskan alla.)

Blogi on ollut tauolla: kotielämästä ei ole voinut kirjoittaa, kun elämä on kuluneen viikon ajan ollut lähinnä koulua ja työtä. Nyt täällä omassa keittiössä taas, ilman koulukirjaa, ilman töitä - ainakin ensi maanantaihin asti!