keskiviikko 26. marraskuuta 2008

Pestoa, haikailua


Lumen muututtua loskaksi marraskuun koko totuus on taas paljastunut. Äh, miksi niitä jouluvirityksiäkin pitää levitellä ennen joulukuuta. Olin tänään lapsen kanssa iltapäivän kaupungilla ja rapaisia katuja loiskutellessa jingle bells, jingle bells uudestaan ja uudestaan tuntui vain apealta.

Kotiin tultuani päätin kieltäytyä koko marraskuusta. Levitin auki toukokuisen Rooman kuvatiedostot, tein capresen, jonka nautin peston kanssa vaalean leivän päältä (kuvassa) enkä katsonut ulos koko iltana.

Pestoni resepti on yksinkertainen ja sen ainoa huono puoli on, ettei sen jälkeen halua enää koskaan alepan tunkkaisenvihreää purkkipestoa, josta kuitenkin saisi kiireessä helpon ja halvan aterian spagetin keittämiseen kuluvalla ajalla.

Ruukku basilikaa
Valkosipulinkynsi (tai valkosipulia maun mukaan)
40 g pinjansiemeniä
Oliiviöljyä sen verran, että pestosta tulee löysähköä
Suolaa ja mustapippuria maun mukaan
Halutessasi parmesan- tai pecorinoraastetta

Paahda pinjansiemenet kevyesti, laita kaikki aineksiet kulhoon, murskaa ja sekoita. Helpointa sauvasekoittimella tai mitä turboyleiskoneita niitä onkaan. Tarkista maku ja lisäile mitä kaipaat. Valmista.



Ei kommentteja: